Metsä hoitaa- kehoa ja mieltä Skogen vårdar – kropp och själ

Nyt en malttanut odottaa viikkoa ennen uutta postausta. Aamulenkillä metsässä huomasin, että mustikat ovat jo kypsymässä. Itselleni metsä jos mikä tuottaa valtavasti iloa ja saa liikkeelle, niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä. Siksi ajatus metsän merkityksestä  kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille blogin aiheena on jo pitkään ollut mielessäni. Koska tiedän, että teemaa on tutkittu Suomessakin jo paljon, etsin faktoja ajatuksieni tueksi. Käyttämäni lähteet löydät tekstin lopusta.

Metsä hoitaa – kehoa ja mieltä

Metsä ei kysele, kiirehdi tai vaadi. Se on siinä – valmiina ottamaan vastaan kulkijan, joka kaipaa hengähdystä. Suomessa metsä on lähellä melkein jokaista. Ehkä siksi moni suuntaa sinne, kun elämä käy raskaaksi tai pää kaipaa tuulettumista.

Tässä kirjoituksessa tarkastelen metsää hoitavana ympäristönä. Miten se vaikuttaa kehoon ja mieleen? Mitä tutkijat tietävät luonnon parantavasta voimasta? Ja miksi juuri nyt kannattaa poimia talteen myös metsän sininen supermarja – mustikka.

Keho kiittää

Metsässä liikkuminen on huomaamatonta hyötyliikuntaa. Polut eivät ole tasaisia, ja askel hakee paikkaansa juurien lomassa. Keho joutuu työskentelemään, mutta lempeästi. Hengitys kulkee vapaammin kuin sisäilmassa, ja ilmassa leijuu maan, havujen ja kosteuden tuoksu. Se on terveyscoktail, josta ei tarvitse maksaa senttiäkään.

Tutkimusten mukaan jo lyhyt metsäkäynti käynnistää kehossa palautumisen prosessin. Verenpaine laskee, lihasjännitykset hellittävät, ja stressihormonien määrä veressä vähenee. Hengitysteille tekee hyvää hengittää puhdasta, kosteaa ilmaa – sellaista, jota ei pakokaasujen keskellä tapaa. Ja kun sormet osuvat sammaleeseen tai varpuihin, keho saa samalla annoksen luonnon hyviä mikrobeja. Niilläkin uskotaan olevan oma roolinsa vastustuskyvyn vahvistamisessa.

 

Mieli rauhoittuu

Luonnossa mieli tekee sen, mihin se ei kiireessä ehdi: se lepää. Metsämaisema ei ärsytä eikä vaadi jatkuvaa valppautta. Katse saa viipyä varpujen vihreässä tai puiden lomitse siivilöityvässä valossa. Se riittää.

Luonnon vaikutus mielenterveyteen ei ole enää vain kansanviisautta. Yhä useammat tutkimukset osoittavat, että säännöllinen luonnossa oleskelu suojaa masennukselta, lievittää stressiä ja kohottaa mielialaa. Jo 15 minuutin oleskelu metsässä voi näkyä verenpaineessa ja stressitasoissa. Kun keho rauhoittuu, mieli seuraa.

Erityisen kiinnostavaa on se, miten luonto vaikuttaa tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen. Luonnon ärsykkeet – linnunlaulu, lehtien havina, vaihteleva maasto – tarjoavat aivoille juuri sopivasti stimulaatiota ilman ylikuormitusta. Luonto ei vaadi, mutta antaa tilaa.

 

Metsässä ei tarvitse yrittää rentoutua

On ihmisiä, joiden on vaikea pysähtyä. Jooga tuntuu liian hitaalta, meditaatio vieraalta. Mutta metsä – se ei vaadi erityisiä taitoja. Riittää, että menee.

Luonto aktivoi hermoston lepovaihetta säätelevän osan. Tutkimuksissa on havaittu, että jo lyhytkin aika metsässä käynnistää kehon palautumisen. Verenkierto paranee, sydän rauhoittuu. Ja jos metsässä viipyy pidempään – tunnin, kaksi tai jopa viikonlopun – vaikutukset syvenevät. Joissain tutkimuksissa on jopa huomattu, että useamman päivän metsäoleskelu voi lisätä elimistön tappajasoluja, jotka puolustavat meitä tauteja vastaan.

Se ei silti tarkoita, että pitäisi lähteä vaellukselle. Lyhytkin hetki lähimetsässä riittää. Luonto ei laske minuutteja – se on läsnä, kun sinä olet.

 

Tutkimuksissa metsä vakuuttaa

Luonnon terveysvaikutuksia tutkitaan nyt enemmän kuin koskaan. Suomessa Luonnonvarakeskus ja THL ovat koonneet yhteen valtavan määrän tietoa siitä, miten luonto vaikuttaa meihin.

Yhteenvetona voi sanoa: vaikutukset ovat kiistattomat. Luonto tukee mielenterveyttä, lisää liikuntaa, vähentää sairastavuutta ja voi jopa pienentää terveydenhuollon kustannuksia. Siksi tutkijat toivovat, että metsiä ei nähtäisi vain virkistysalueina tai talousmetsinä – vaan myös kansanterveyden tukipilareina.

Japanissa metsäkylpy (shinrin-yoku) on jo arkea, ja muissa maissa termi leviää. Suomessa emme ehkä tarvitse uutta sanaa – meille riittää vanha tuttu metsä.

 

Mustikan voima

Heinäkuun puolivälissä tapahtuu jotakin odotettua: metsän pohja muuttuu sinertäväksi. Mustikka on kypsynyt.

Tämä pieni marja on paljon enemmän kuin makumuisto lapsuuden metsäretkiltä. Se on ravintotutkijoiden mukaan supermarja. Mustikka sisältää runsaasti antosyaaneja – yhdisteitä, joiden uskotaan ehkäisevän sydän- ja verisuonitauteja, tyypin 2 diabetesta ja jopa muistisairauksia.

Lisäksi mustikka on hyväksi silmille. Joissain tutkimuksissa on havaittu, että se voi helpottaa kuivasilmäisyyttä ja parantaa näkökykyä. Näyttöpäätetyötä tekeville se voi olla pieni, mutta merkityksellinen tuki.

Ja mikä parasta – mustikan poimiminen on itsessään terapeuttista. Se pakottaa kumartumaan, hidastamaan tahtia, olemaan läsnä. Poiminta on liikkeen ja rauhan yhdistelmä, joka muistuttaa: hyvinvointi voi kasvaa varpujen suojissa.

Kulje, hengitä ja viivy

Kesän keskellä metsä on parhaimmillaan. Se on hiljainen ja runsas, valoisa ja viileä. Se ei kysy, miksi tulit – se ottaa vastaan.

Joskus yksi askel polulle riittää. Metsä tekee tehtävänsä ilman, että sitä tarvitsee ohjata. Se hoitaa, kun annat sille luvan. Hengitä, liiku, viivy hetki.

Metsässä ei tarvitse suorittaa. Riittää, että olet. Ja metsässä jos missä olet ilolla liikkeellä.

Lämmöllä, 

Kata

Lähteet:

Luonnonvarakeskus (Luke), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), MIELI ry, Aivoliitto, Sitra, Laurea-ammattikorkeakoulu

 

Jag kunde helt enkelt inte vänta en hel vecka på nästa inlägg. Under morgonpromenaden i skogen märkte jag att blåbären redan mognar. För mig ger skogen mer glädje än något annat – den får mig i rörelse, oavsett om dagen är bra eller dålig. Därför har tanken på skogens betydelse för vårt helhetsmässiga välbefinnande funnits i mitt huvud länge. Och eftersom det här temat är väl utforskat också i Finland, letade jag fram fakta som kunde stöda mina tankar. Källorna jag använt hittar du längst ner i texten.

Skogen ställer inga krav

Skogen frågar inte varför du kommer. Den skyndar inte på. Den bara är – redo att ta emot den som behöver en paus. I Finland har nästan alla nära till naturen, och kanske är det just därför så många söker sig till skogen när vardagen blir för mycket eller huvudet behöver klarna.

I den här texten stannar vi upp och tittar på skogen som en läkande miljö. Hur påverkar den kroppen och sinnet? Vad säger forskningen om naturens återhämtande kraft? Och varför är det just nu rätt tid att ta vara på skogens blåa superbär – blåbäret?

Kroppen tackar

Att röra sig i skogen är omedveten vardagsmotion. Stigarna är inte släta, stegen söker sig fram mellan rötterna. Kroppen får jobba, men i ett lugnt tempo. Andningen löper friare än inomhus, och luften bär doft av jord, fukt och tall. En hälsosam cocktail – helt gratis.

Redan en kort skogspromenad sätter igång kroppens återhämtningsprocess. Blodtrycket sjunker, musklerna slappnar av och stresshormonerna i blodet minskar. Att andas in fuktig, ren luft är en välgörande motvikt till det avgasmättade stadsluften. Och när fingrarna rör vid mossa eller ris, får kroppen en dos av naturens nyttiga mikrober. De tros också spela en roll i att stärka immunförsvaret.

Sinnet slappnar av

I naturen hinner sinnet göra det som det inte klarar av i stressen: vila. Skogslandskapet varken kräver eller irriterar. Blicken får dröja kvar vid blåbärsriset eller i ljuset som silar genom träden. Det räcker.

Naturens inverkan på den psykiska hälsan är inte längre bara en gammal sanning. Allt fler studier visar att regelbunden vistelse i naturen skyddar mot depression, lindrar stress och lyfter humöret. Redan 15 minuter i skogen kan märkas i blodtrycket och stressnivån. När kroppen slappnar av, följer sinnet efter.

Särskilt intressant är hur naturen påverkar uppmärksamhet och koncentration. Naturens stimuli – fågelsång, löv som prasslar, varierande underlag – ger hjärnan precis lagom stimulans, utan överbelastning. Naturen kräver inget, men erbjuder plats.

I skogen behöver du inte försöka slappna av

Det finns människor som har svårt att stanna upp. Yoga känns för långsamt, meditation främmande. Men skogen – den kräver inga särskilda färdigheter. Det räcker att du går.

Naturen aktiverar den del av nervsystemet som ansvarar för vila. Forskning visar att redan en kort stund i skogen startar kroppens återhämtning. Cirkulationen förbättras, hjärtat lugnar sig. Och om du stannar längre – en timme, två eller ett veckoslut – blir effekterna ännu starkare. I vissa studier har man sett att flera dagar i skogen kan öka kroppens mördarceller, som hjälper till att försvara oss mot sjukdomar.

Det betyder inte att du måste ge dig ut på vandring. En kort stund i närskogen räcker. Naturen räknar inte minuter – den är där när du är där.

Skogen övertygar forskarna

Naturens hälsoeffekter forskas mer än någonsin. I Finland har Naturresursinstitutet och THL samlat en enorm mängd information om hur naturen påverkar oss.

Sammanfattningen är tydlig: effekterna är obestridliga. Naturen stärker den psykiska hälsan, ökar fysisk aktivitet, minskar sjukdomar och kan till och med sänka vårdkostnader. Därför hoppas forskarna att skogarna inte bara ska ses som rekreationsområden eller ekonomisk resurs – utan som en grundpelare för folkhälsan.

I Japan är skogsbad (shinrin-yoku) redan en vardaglig del av hälsovården. Ordet sprider sig också i resten av världen. Men i Finland behöver vi kanske inget nytt namn – för oss räcker det gamla, välbekanta: skog.

Blåbärets kraft

I mitten av juli händer något efterlängtat: skogsbottnen färgas blå. Blåbären har mognat.

Det här lilla bäret är mycket mer än en barndomsminne från skogspromenader. Enligt näringsforskare är blåbäret ett riktigt superbär. Det innehåller rikligt med antocyaniner – ämnen som tros förebygga hjärt- och kärlsjukdomar, typ 2-diabetes och även minnessjukdomar.

Dessutom är blåbäret bra för ögonen. En del studier visar att det kan lindra torra ögon och förbättra synskärpan. För dig som arbetar framför skärm kan det vara ett litet men betydelsefullt stöd.

Och det bästa av allt – själva bärplockningen är terapi i sig. Den tvingar oss att böja oss ner, sakta ner tempot, vara närvarande. Att plocka är en förening av rörelse och stillhet, som påminner oss om att välbefinnande kan gro bland blåbärsrisets blad.

Gå, andas och stanna upp

Mitt i sommaren är skogen som vackrast. Den är tyst och rik, ljus men sval. Den frågar inte varför du kommer – den välkomnar dig.

Ibland räcker ett steg in på stigen. Skogen gör sitt, utan att du behöver styra processen. Den vårdar dig, om du låter den.

Andas, rör dig, stanna en stund.

I skogen behöver du inte prestera. Det räcker att du är. Och just där – där är du med glädje i rörelse.

Med värme, 

Kata

Källor:
Naturresursinstitutet (Luke), Institutet för hälsa och välfärd (THL), MIELI rf, Hjärnförbundet, Sitra, Laurea yrkeshögskola