Miksi vaihdevuosien aikana keho kaipaa enemmän palautumista kuin suorittamista?

 

                              

Viisikymppisenä keho ei aina toimi enää kuten ennen. Monet meistä ovat eläneet vuosikymmeniä suorittamisen rytmissä – työ, perhe, liikunta, arjen velvollisuudet. Vauhti on ollut välillä kova, mutta palautuminen on onnistunut, tavalla tai toisella. Vaihdevuosien kynnyksellä jokin kuitenkin muuttuu.

Kuormitus alkaa painaa eri tavalla. Unet häiriintyvät. Lihasjumit jäävät päälle. Mieli väsyy nopeammin. Vanhat keinot eivät enää kanna samalla tavalla. Ei siksi, että olisit tehnyt jotakin väärin – vaan siksi, että kehossa tapahtuu todellisia, mitattavia muutoksia.

Vaihdevuodet ovat kehon uusi elämänvaihe. Ja siinä vaiheessa palautuminen ei ole ylellisyyttä – se on elinehto.

Kehon viesti kuuluu selvästi

Vaihdevuodet muuttavat naisen hormonitasapainoa. Estrogeenin ja progesteronin väheneminen vaikuttaa uneen, mielialaan, aineenvaihduntaan – ja siihen, kuinka stressi iskee. Moni huomaa, että keho on jatkuvasti pienessä hälytystilassa. Nukahtaminen vie aikaa. Herätyskello soi ennen kuin keho on ehtinyt levätä.

Samaan aikaan kehon kyky palautua rasituksesta hidastuu. Lihasten palautuminen kestää pidempään. Hermosto käy herkemmin ylikierroksilla. Kuin kaasu jäisi päälle, vaikka yrittäisit painaa jarrua.

Estrogeeni on toiminut kehon omana rauhoittajana. Kun se vähenee, hermoston tasapaino horjuu. Sympaattinen hermosto, eli taistele–pakene-vaihde, aktivoituu helposti. Keho käy valmiustilassa, vaikka mitään ei olisi meneillään. Hengitys kiihtyy, syke nousee, mieli käy ylikierroksilla.

Tämä ei ole sinun vikasi. Tämä on biologiaa.


Uni katkeilee, mieli väsyy

Jatkuva ylivirittyneisyys näkyy ensimmäisenä unessa. Iltarutiinit eivät enää rauhoita. Päässä pyörivät to-do-listat ja herätyskello tikittää liian aikaisin. Yöuni jää pinnalliseksi tai pätkittäiseksi. Ilman palauttavaa unta kaikki tuntuu raskaammalta: ajatus takkuaa, pinna kiristyy, keho tuntuu vieraalta.

Samaan aikaan painonhallinta voi vaikeutua, erityisesti vatsanseudulta. Tämä ei kerro tahdonvoiman puutteesta, vaan hormonitoiminnan muutoksesta. Liiallinen kuormitus ja stressi pitävät kortisolitasoja korkealla, mikä vaikuttaa suoraan aineenvaihduntaan ja rasvan varastointiin.

Silti moni jatkaa tuttuun tapaan. Treeniä kiristetään, ruokaa kevennetään, kalenteri täytetään. Vaikka keho huutaa lepoa, vastaamme lisärasituksella.


Entä jos hellittäisit?

Vaihdevuosien aikana palautuminen ei tarkoita luovuttamista. Se tarkoittaa suuntaa, jossa voit taas voida hyvin. Lempeys ei vie tuloksia pois – se luo pohjan uudelle tasapainolle.

Palautuminen on kehollista: unta, lepoa, ravintoa. Mutta se on myös sitä, että annat itsellesi luvan hellittää. Pysähtyä. Kuunnella kehoa ilman, että yrität korjata sitä.

Kun hellität, hermosto saa tilaa tasapainottua. Keho ei enää taistele sinua vastaan, vaan kanssasi.







Pieni ideapakettini palautumiseen

🌀 Hengitä kevyemmin

Muutama rauhallinen syvähengitys rauhoittaa hermostoa. Kokeile 4-7-8-harjoitusta:
– Sisäänhengitys 4 sekuntia
– Pidä 7 sekuntia
– Uloshengitys 8 sekuntia
Toista muutaman kerran päivässä.

🤲 Hoivaa kehoasi

Venyttely, lempeä liike, Asahi tai kävely luonnossa. Mikä tahansa, mikä ei pakota vaan virtaa.

🥗 Syö palauttavasti

Monipuolinen ruoka, säännölliset ateriarytmit ja riittävä nesteytys tukevat palautumista. Kahvia ei tarvitse kieltää, mutta iltapäivän kofeiini voi häiritä unta.

🌿 Mene ulos

Metsä on keholle palautumisen paikka. Jo 15 minuutin kävely luonnossa laskee stressitasoja. Ei tarvitse suorittaa, riittää että olet.

✨ Tee tilaa rauhalle

Kirjoita päiväkirjaa. Tee käsitöitä. Istu hiljaisuudessa. Mikä on sinun tapasi rauhoittua?



Lähteet joita olen käyttänyt tämän tekstin faktoissa.

Millaisia keinoja sinä olet löytänyt palautumiseen?
Jaa ajatuksesi kommenteissa – ehkä joku muukin saa niistä voimaa. 💛

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tervetuloa Ilolla liikkeellä - ajatusten pariin!

Kuva
Hei, olen tämän blogin takana – äiti, vaimo, tytär, sisar, ystävä ja arjesta elämän kauneutta etsivä viisikymppinen. Kuunteleminen , kohtaaminen ja kehon viestien ymmärtäminen ovat olleet työni ytimessä vuosikymmenet. Niin kasvatuksen, opetuksen kuin liikunnan ohjaamisessakin. Elämä kuljettaa meitä eri rytmeissä, ja joskus se pysäyttää katsomaan uudelleen: miten jaksan, mitä oikeastaan tarvitsen? Minulle ikä ja kokemus ovat tuoneet mukanaan sen vahvuuden, että lopulta, kompuroinnin jälkeen, osaan kuunnella tarkemmin itseäni – ei enää ulkoa tulevia ohjeita, vaan sisältä tulevia viestejä. Ehkä sinäkin tunnet sen. Tiedät, miltä keho kuulostaa, kun se pyytää lepoa. Osaat erottaa väsymyksen, joka ei katoa nukkumalla , ja kaipauksen pysähtymiseen, edes hetkeksi. Liike itsessään tuo iloa – se on meille sisäänkirjoitettu, biologinen elinvoiman lähde. Kun liike lakkaa, myös elämän voima hiipuu. Mutta se, millaista liikettä kehomme kaipaa, muuttuu elämän myötä. Nuoruuden tempo väistyy, ja ...
Read more »

Liike voi hoitaa - tai hajottaa jos ajoitus on väärä Rörelse som helar – eller bryter ner om tidpunkten är fel

Kuva
                          Liike vai lepo – kumpaa tarvitsen juuri nyt? Kesäinen päivä ilman kiirettä. Kalenterissa tilaa, mutta kehon sisällä jotain tuntuu levottomalta. Pitäisikö lähteä liikkeelle – vai jäädä vain lepäämään? Näissä hetkissä ei ole oikeaa eikä väärää. On vain kysymys, johon ei aina löydy vastausta yhdellä istumalla: mitä minä todella nyt tarvitsen? Kun keho alkaa puhua toisin Iän myötä olen alkanut kuulla kehoni viestejä hieman kirkkaammin. Ne eivät aina huuda, mutta ne eivät myöskään enää kuiskaa. Ne ilmoittavat itsestään unettomana yönä, jumittavina lihaksina tai ajatuksina, jotka eivät jaksa enää innostua. Monet meistä ovat kulkeneet vuosia suorittamisen polkua. Arki, työ, huolehtiminen. Aina on ollut syy puskea vähän vielä. Ja niin kauan kuin palautuminen on toiminut, se on kantanut. Mutta jossain kohtaa jotakin muuttuu – ja keho alkaa kertoa, että nyt ei enää mennä entisellä tavalla. Ehkä ...
Read more »

Loppukesä kutsuu kävelemään- iloa ja voimaa poluilta ja Asahista Sensommaren lockar till promenader – glädje och styrka från stigar och Asahi

Kuva
                                                                                           Olen aina rakastanut kävelemistä. Siinä on jotain omanlaistaan vapautta ja itsenäisyyttä. Voin lähteä silloin, kun haluan, ja kulkea juuri siihen suuntaan, joka tuntuu oikealta. Kävely on ollut minulle aina tapa päästä paikkoihin, joihin en muuten pääsisi – metsän rauhaan, järven rantaan, hiljaisille poluille, joissa mieli saa levätä. Kävely on myös kuin sisar Asahille. Molemmat ovat lempeitä, kehoa kuuntelevia tapoja liikkua. Molemmissa hengitys saa tilaa ja keho rullaa eteenpäin luonnollisessa rytmissään. Asahissa pysähdytään hengittämään ja liike syntyy rauhasta, kävelyssä liike syntyy askelista, mutta molempia yhdistää sama ajatus: keho ja mieli saavat kulkea yhtä...
Read more »