Kun pysähdymme kuuntelemaan – mitä musiikki tekee keholle ja mielelle
Ensin on vielä hiljaista, melkein pysähtynyttä. Sitten eräänä aamuna kuuluu ensimmäinen kirkas linnunlaulu. Sellainen, joka saa sinut nostamaan katseen ja pysähtymään, vaikka olisit jo matkalla seuraavaan asiaan.
Minulle käy niin joka kevät. Yhtäkkiä huomaan muistavani toisia keväitä. Aamuja, jolloin olin lähdössä töihin kiireessä. Keväitä, jolloin elämä oli täynnä pieniä käsiä ja suuria kysymyksiä. Keväitä, jolloin elämä oli aivan erilaista kuin nyt. Yksi ääni voi avata kokonaisen muistojen maiseman.
Ehkä sinulle on käynyt samoin musiikin kanssa. Riittää muutama sävel, ja olet yhtäkkiä jossakin hetkessä, jonka luulit jo jääneen taakse. Kehossa voi tuntua sama tunnelma, sama toivo, joskus jopa sama levollisuus. Se ei ole sattumaa. Tutkimusten mukaan musiikki aktivoi samanaikaisesti aivojen tunteisiin, muistiin ja liikkeeseen liittyviä alueita. Siksi musiikki ei ole vain ääntä, jota kuulemme. Se on kokonaisvaltainen kokemus, joka yhdistää kehon, mielen ja elämänhistoriamme.
Musiikki vaikuttaa hermostoon nopeammin kuin ajattelemme
Musiikki antaa voimaa väsyneeseen päivään tai rauhoittaa levottoman mielen. Se voi helpottaa stressin tunnetta ja auttaa keskittymään. Tämä liittyy siihen, että musiikki vaikuttaa autonomiseen hermostoon. Sama järjestelmä säätelee myös stressiä, palautumista ja turvallisuuden tunnetta kehossa.
Neurologisessa tutkimuksessa on havaittu, että musiikki voi vaikuttaa esimerkiksi mielialaan, tarkkaavuuteen ja muistiin sekä tukea jopa aivojen toipumista neurologisten sairauksien jälkeen. Musiikkia käytetäänkin nykyisin myös osana kuntoutusta juuri näiden vaikutusten vuoksi. Tätä näen usein myös omassa ohjaustyössäni. Oikea musiikki voi muuttaa koko tilan tunnelman. Ihmiset hengittävät samaan rytmiin. Liike pehmenee. Hartiat laskeutuvat.
Ja joskus kaikkein merkityksellisin hetki on juuri se, kun musiikki päättyy.
Hiljaisuus on palautumista
Kun kappale loppuu, moni huomaa hengittävänsä syvemmin. Kehossa voi tuntua rauhallisempi olo.Tällekin löytyy tutkimustukea. Lääketieteellisessä tutkimuksessa on havaittu, että musiikin väliin sijoitetut hiljaiset jaksot voivat laskea sykettä ja verenpainetta sekä lisätä kehon rentoutumista jopa enemmän kuin pelkkä rauhallinen musiikki. Tämä viittaa siihen, että hermosto tarvitsee sekä aktivoivia kokemuksia että palauttavia taukoja. Ehkä juuri siksi musiikki vaikuttaa meihin niin voimakkaast Ei vain siksi mitä kuulemme. Vaan myös siksi, mitä tapahtuu äänten välissä.
Sävelet ja liike
Liike ja musiikki kuuluvat luonnostaan yhteen. Ihminen on aina liikkunut rytmin mukana. Musiikki helpottaa liikkeen rytmiä ja lisää iloa liikkumiseen. Musiikin tunnelman mukaan tempautuminen auttaa jaksamaan hieman pidempään ja voi vähentää rasituksen tunnetta liikkumisen aikana. Ehkä siksi musiikki on niin monelle tärkeä osa liikuntaa.
Mutta joskus on hyvä tehdä myös päinvastoin.
Liikkua ilman musiikkia. Kuunnella omaa hengitystä. Tuntea jalkojen kosketus lattiaan. Kuulostella miltä liike tuntuu sisältäpäin. Se on hermoston palautumisen kannalta keskeinen taito.
Pieni hetki palautumiselle
Valitse mieleisesi rauhallinen musiikki.
Istu hetki ja kuuntele.
Älä tee mitään muuta.
Kun kappale päättyy, älä kiirehdi eteenpäin.
Anna hiljaisuuden olla viipyä. Havainnoi oloasi ja kehoasi.
- muuttuiko hengityksesi?
- Rentoutuivatko hartiasi?
- onko olosi levollisempi?
Monien aistien arkisessa pommituksessa hermostomme voi tarvita juuri tätä: kokemuksen ja tyhjää tilaa sen jälkee.
Ehkä etsimme hyvinvointia turhaan suurista asioista.
Uusista tavoista.
Paremmista ohjelmista.
Tehokkaammista harjoituksista.
Jos paremmin voiminen alkaisikin kaikesta pienestä.
Yhdestä kappaleesta.
Yhdestä pysähtymisestä.
Yhdestä hiljaisesta minuutista.
Usein keho tietää vastauksen.
Tarvitsee vain hetken kuunnella.
Tämän tekstin lähteinä olen käyttänyt näitä julkaisuja
Bernardi L. ym. (2006). Cardiovascular, cerebrovascular, and respiratory changes induced by different types of music in musicians and non-musicians. Heart 92(4), 445–452.
Särkämö T., Tervaniemi M., Huotilainen M. (2013). Musiikki ja aivot. Duodecim 129(18).
Särkämö T. ym. (2008). Music listening enhances cognitive recovery and mood after middle cerebral artery stroke. Brain.
Ukkola-Vuoti L. (2019). Miten musiikki vaikuttaa terveyteen. Helsingin yliopisto, Helda-julkaisuarkisto.
Kuvat järjestyksessä
Kommentit
Lähetä kommentti